Seuraavan teoksen tein tarkoituksella "vasemmalla kädellä" tietoisesti hieman hutiloiden, mikä on selitys sille, että yleensä minulle tärkeä yksityiskohtien symmetria loistaa nyt poissaolollaan. Kun itse katson jokseenkin vinksahtanutta aikaansaannostani, on todettava, etten osaa sanoa pidänkö siitä vai en. Pidän vesivärien ja kuitukärkikynän yhdistelmästä sekä itse kuva-aiheesta, mutta huolimattomuutta anatomisten seikkojen suhteen (siitäkin huolimatta, että se oli tällä kertaa tarkoitukseni) on vaikea sulattaa. Aika näyttää jatkuuko sama "kevyempi" linja tulevissa tekeleissäni vai jäikö tämä vain kertaluontoiseksi kokeiluksi ahdistuksen ja paineiden keskellä.
