Uusia haasteita pitää aina asettaa itselleen. Tällä kertaa se toteutettiinkin akryylivärien muodossa. Kyseisiä maaleja on tullut nuorempana käytettyä muutamaan otteeseen, mutta ei kertaakaan vielä ihmisaiheen kuvauksessa. Koska itseluottamukseni akryylien suhteen ei ollut kovin korkealla, päädyin ostamaan halvat värit ja maalauspohjan harjoitteluun. Olisi kurjaa tuhlata maltaat laatutarvikkeisiin ja sitten todeta inhoavansa niitä oman osaamattomuutensa vuoksi.
Vesiväreihin verrattuna akryylimaalaus vei moninkerroin enemmän aikaa ja vaati rutkasti kärsivällisyyttä. Kerroksia kun voi maalaukseen lisätä rajattomasti ja teosta voisi näin jatkaa loputtomiin. Maalaukseni lojuikin ärsyttävästi keskeneräisenä silmieni alla lähes koko kesäkuun ajan, suorastaan vaatien väsynyttä taiteilijaa saattamaan työnsä valmiiksi.
Seuraavaksi kuvia prosessin varrelta luonnoksesta lähtien:
Kuten huomata saattaa, jaksoin kuvata teoksen vaiheita lähinnä alkuvaiheessa. Sarjan kahden viimeisen kuvan välillä on tuntikausien sinnikäs puurtaminen, joka ei koskaan tallentunut kameralle. Viimeinen kuva näyttää miltä maalaus näyttää tällä hetkellä. En saata kutsua sitä edelleenkään valmiiksi. Työ kaipaisi ainakin voimakkaampaa varjostusta hahmon käsivarsiin ja edes jonkunlaiset varjot ravun raajojen alle, mutta... Olen lopen kyllästynyt tähän projektiin ja haluaisin välillä tehdä jotakin muuta. Saa nähdä tyydynkö todella taukoon tämän työn kohdalla vai jääkö maalaus ikuisesti viimeistelemättömäksi... Koska tunnen itseni, uskallan veikata jälkimmäistä vaihtoehtoa ;)
